Rotu kiintyy syvästi omistajiinsa, eikä ole kovin mielellään erossa rakkaistaan. Vieraisiin koira saattaa suhtautua varauksella. Koira saattaa ilmoittaa omistajalle haukkumalla uusista ja tavallisesta poikkeavista asioista, mutta räksyttäminen tai aggressiivisuus eivät kuulu tämän pikkukoiran luonteeseen. Ne ovat miellyttämisenhaluisia ja nopeita oppimaan.
Bolognese-rodun uskotaan polveutuvan Etelä-Italian ja Maltan bichonroduista. Rotu syntyi Italian Bolognassa useita satoja vuosia sitten, mahdollisesti jo 1000- tai 1100-luvulla. 1500-luvulla ne olivat mahtisukujen ja aateliston suosimia seurakoiria, ja bolognese on ollut monen kiehtovan merkkihenkilön lemmikki, Venäjän Katariina Suuresta Marilyn Monroeen.
Bolognese on yleensä melko terve rotu, eikä sillä ole yleisesti tunnettuja, rodulle tyypillisiä sairauksia.
Näille pikkukoirille riittää hyvin, jos ne pääsevät useammalle lyhyelle lenkille päivässä, mutta ne ovat myös aina valmiita lähtemään pidemmällekin kävelylle. Myös leikkiminen omalla pihalla omistajan kanssa on aina tervetullutta!
Kääpiökoirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.
Bolognesen pitkä turkki takkuuntuu helposti ja kaipaa kampaamista päivittäin. Erityisen huolellisesti turkki harjataan vatsan alueelta, korvien takaa ja jaloista. Koiralla ei ole karvanlähtöaikaa, joten kuolleet karvat täytyy poistaa harjaamalla.
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
