Maltankoira on hienostuneen näköinen, erittäin suloinen kääpiökoira, jolla on tummat silmät ja puhtaanvalkoinen, pitkä ja silkkinen turkki. Maltankoiran säkäkorkeus täysikasvuisena on 25 cm ja se painaa noin 3-4 kg.
Pienessä, luonteeltaan herttaisessa ja ulkoisesti upeassa koirassa on paljon muutakin kuin kaunis ulkokuori, sillä se osaa olla myös hyvin ärhäkkä. Koira tarkkailee ympäristöään tarkkaavaisena, ja se voi olla haukkuherkkä, joten se täytyy kouluttaa jo pennusta lähtien olemaan haukkumatta jokaista ärsykettä.
Charles Darwin jäljitti maltankoiran alkuperän vuoteen 6000 ennen ajanlaskumme alkua, joten se on yksi vanhimmista tunnetuista roduista. Se kuuluu Välimeren alueelta kotoisin oleviin bichonrotuihin, ja Rooman Maltan-kuvernöörillä Publiuksella tiedetään olleen maltankoiraa muistuttava Issa-niminen koira jo ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Rotu on ollut kuninkaallisten ja aristokraattien suosiossa läpi historiansa, ja se on kuvattu myös taideteoksiin kuninkaallisten, muun muassa Englannin Elisabet I:n, seurassa. Marialla, skottien kuningattarella, kerrotaan olleen mestaushetkellään maltankoira piilossa helmansa suojassa.
Monien pienten rotujen tavoin maltankoira kärsii toisinaan polvilumpion sijoiltaanmenosta (patellaluksaatio). Monien rotujen tavoin niillä esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia, joten silmätutkimuksia suositellaan.
Maltankoira pysyy tyytyväisenä, kun saa liikuntaa noin puoli tuntia päivässä, mutta pystyy toki pidempiinkin lenkkeihin. Se saattaa innostua ulkoilusta yllättävänkin paljon ja sen menneisyys tuholaisten metsästäjänä voi nostaa päätään.
Kääpiökoirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.
Koiran pitkä, silkkinen turkki kaipaa päivittäistä hoitoa, jotta se pysyy takuttomana. Jos hoitotoimet lyödään laimin, turkki takkuuntuu ja siitä aiheutuu koiralle kipua. Onkin erittäin tärkeää, että maltankoiran pentu kokee turkinhoidon myönteisenä kokemuksena.
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
