Jokaisen koiran luonne on ainutlaatuinen ja kaikki koirat kokevat erilaisia tunnetiloja ilosta pelkoon. Koiran aggressiivisuuteen tulisi kuitenkin puuttua viipymättä.
Haluat luonnollisesti lemmikkisi parasta, eikä koiran aggressiivisuus luultavasti ole sinun syytäsi, vaan siihen vaikuttaa moni tekijä. Aggressiivisen koiran kanssa kannattaa ensimmäiseksi kääntyä eläinlääkärin puoleen. Eläinlääkäri tutkii koiran ja selvittää, onko koiran aggression taustalla lääketieteellinen syy, kuten kipu tai neurologinen häiriö.
Jos fyysistä syytä tai hoitoa ei löydy, eläinlääkäri saattaa neuvoa ottamaan yhteyttä eläinkouluttajaan. Kannattaa tutustua omaan lemmikkivakuutukseensa sillä jotkut vakuutukset voivat kattaa myös tällaisia kuluja.
Miksi koiran aggressio on huono asia?
Vaikka koiran vieminen eläinlääkärin tai kouluttajan vastaanotolle saattaa tuntua huolestuttavalta, koiran aggressiivisuutta ei pitäisi koskaan yrittää hoitaa itse tai jättää sitä huomioimatta ja toivoa sen katoavan itsestään.
Jos koiran aggressioon ei tartuta nopeasti ja oikein, ongelma saattaa paisua nopeasti ja seurauksena voi olla, että sinä itse, perheenjäsenesi tai joku muu ihminen tai eläin loukkaantuu vakavasti. Myös oikeudelliset seuraamukset ovat mahdollisia. Haluat varmasti, että koirasi saa apua ennen kuin näin pääsee käymään!
Koiran aggressioon on aina syy ja ammattilaiskouluttaja osaa paikantaa koiran käytöksen perimmäisen syyn. Koirien aggressioon liittyy usein pelkoa, ja se on strategia, jolla koira pystyy puolustamaan itseään uhkina pitämiään asioita vastaan.
Taustalla saattaa olla riittämätön sosiaalistaminen varhaisvaiheessa tai aiemmat kokemukset. Koira saattaa myös luulla, että sinä tai joku muu ihminen tai koira uhkaa sitä tai aikoo ottaa pois sen ruoan, pedin, lelut tai jotain muuta sille tärkeää. Koska pelko on aggressiivisen käytöksen yleisin syy, koiraa ei saa koskaan rangaista murinasta tai muista aggression merkeistä.
Jos koiralle huutaa sen muristessa pelkonsa kohteelle, sen pelko kasaantuu ja aggressiivinen käytös vain pahenee seuraavalla kerralla.
Mitä teen, jos koirani on aggressiivinen?
Muriseeko koira? Murina on koiran tapa ilmaista levottomuuttaan ja varoittaa, että se aikoo hyökätä, jos tilanne ei muutu. Jos koiraa rankaisee murisemista, se saattaa tulevaisuudessa olla murisematta, mutta siirtyy suoraan seuraavalle tasolle eli hyökkäykseen.
Koiran murina on luontainen reaktio ja sellaisena kätevä, jos sitä kuuntelee. Se on varoitusmerkki, jonka perusteella voi toimia heti ja ratkaista tilanteen ja varmistaa näin kaikkien turvallisuuden. Ensimmäiseksi kannattaa hankkiutua eroon koiraa ärsyttävästä asiasta. Jos koira murisee esimerkiksi jonkun tullessa lähelle sen syödessä, varmista että sille annetaan ruoka yksin eri huoneessa, kunnes koira on saanut ammattilaisen apua.
Jos koira murisee lapsen lähestyessä, poista lapsi välittömästi tilanteesta ja pyri välttämään lapsen ja koiran kohtaamista, kunnes koira on päässyt kouluttajan arvioon. Kenenkään turvallisuutta ei koskaan pidä vaarantaa, erityisesti lasten tai ikäihmisten.
Jos apua hakee varhaisessa vaiheessa, koiran aggression selättämiseksi on usein paljon tehtävissä.
On mahdollista, että koira muuttuu rauhallisemmaksi, rentoutuu ja alkaa käyttäytyä turvallisesti muiden ihmisten ja koirien kanssa. Paras tapa hoitaa koiran aggressiota on hakea apua heti, kun ongelmia on havaittavissa.
Koiran käyttäytymisen ammattilaiset voivat työstää ongelmia ja onnistuminen on todennäköisempää, jos käytökseen puututaan jo varhaisessa vaiheessa.
Kuinka aggressiivista koiraa voidaan hoitaa?
Ensimmäinen vaihe koiran käytökseen puuttumisessa on ajatella omaa ja muiden turvallisuutta. Jos koira suhtautuu muihin ihmisiin aggressiivisesti ollessaan ulkona tai toisiin koriin lenkillä, pidä se kytkettynä ja kuonokopassa.
Jos et pysty hallitsemaan koiraasi hihnassa, sitä ei pitäisi viedä julkiselle paikalle. Koira saattaa turhautua entisestään, mutta turvallisuus on ykkössijalla. Koiran voi antaa ulkoilla ja leikkiä turvallisesti pihalla. Koira pääsee purkamaan energiaa ja voitte vahvistaa välistänne sidettä siihen asti, kunnes eläinkouluttaja pääsee pureutumaan ongelmaan.
Aggressiivista käytöstä voi esiintyä myös kotona. Jos koira suhtautuu kotiin tuleviin vieraisiin aggressiivisesti, laita se turvalliseen tilaan pihalle, häkkiin tai toiseen huoneeseen ennen kuin päästät vieraat sisään. Jos kodin koirien välillä on aggressiota, pidä ne eri huoneissa ja lenkitä ja ruoki ne erillään, kunnes saat ammattilaisen apua.
Kaikista koirista ei välttämättä tule parhaita ystäviä: koira saattaa suhtautua toisiin koiriin aggressiivisesti riippumatta siitä, ovatko ne keskenään sukua. Jos kahden koiran välillä syntyy tappelu, älä KOSKAAN yritä erottaa niitä toisistaan käsin, sillä voit joutua pahasti purruksi rähinässä. Oma turvallisuus täytyy asettaa etusijalle, joten kannattaa pysyä tilanteesta kaukana.
Koira saattaa nimittäin kohdistaa aggressionsa sinuun.
Koiratappelut näyttävät ja kuulostavat usein todellisuutta pahemmilta ja aikanaan koirat erkaantuvat toisistaan. Jos tappelu ei kuitenkaan osoita päättymisen merkkejä ja pystyt menemään väliin ilman, että siitä aiheutuu itsellesi vaaraa, voit yrittää kääntää koiran huomion toisaalle. Soita ovikelloa, heitä koirien päälle vettä tai päästä yllättävä, kova ääni, esimerkiksi lyömällä metallipannua puulastalla. Huomion herpaantuminen sekunnin murto-osaksi tarjoaa yhdelle koirista tilaisuuden poistua paikalta. Jos koirat ovat taistelun tuoksinassa jääneet toisiinsa kiinni ja sinulle tarjoutuu turvallinen mahdollisuus, voit käyttää harjanvartta niiden erottamiseen varovaisesti tai ainakin yrittää saada koiria suuntaamaan hampaansa harjaan.
Yksi vaikeimmin hoidettavista koirien välisen aggression muodoista on keskenään tappelevat narttukoirat. Yleensä nartut tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa ja elävät tyytyväisinä yhdessä, mutta toisinaan ne eivät yksinkertaisesti voi sietää toisiaan ja nahistelevat lähes kaikesta. Nahistelut saattavat kääntyä myös vakavaksi tappeluksi ruoasta, huomiosta, nukkumapaikoista ja lähes mistä vain.
Jos harkitset kahden koiran ottamista, paras vaihtoehto on hankkia narttu ja uros, mielellään kaksi täysin eri rotuja ja tyyppiä edustavaa koiraa ja vähintään vuoden ikäerolla. Kahden samaa sukupuolta olevan koiran ottaminen samasta pentueesta saattaa tarkoittaa ongelmia tulevaisuudessa, sillä ne haluavat samoja asioita ja ovat luonteeltaan usein samankaltaiset. Näin ne myös usein tappelevat väistämättä keskenään.
Kaksi koiraa haluaa esimerkiksi saman vinkulelun ja niillä on samanlainen sisukas luonne, eivätkä ne luovuta ennen kuin saavat tahtonsa läpi.
Lopuksi on todettava, että turvallisuus on aina tärkein asia: sinun ja muiden turvallisuus. Koiran aggressioon kannattaa aina hakea ammattilaisapua heti, kun sen ensimerkit näkyvät. Koiran kanssa ei kannata myöskään ottaa riskejä ennen kuin ammattilaisen neuvot alkavat tehota. Ammattilaisen avulla ja koiraa ymmärtämällä se pääsee taas osaksi normaalia elämää.
Tässä artikkelissa olevat tiedot eivät korvaa eläinlääkärin antamia ohjeita, ja ne ovat vain ohjeellisia. Kysy aina eläinlääkärin neuvoja, jos sinulla on kysyttävää lemmikkisi terveydestä. Hän pystyy tarkastelemaan koko hoitohistoriaa ja tutkimaan lemmikin fyysisesti, ja suosittelemaan yksilöllistä hoitoa. Tarkempia käyttäytymiseen liittyviä neuvoja räätälöitynä juuri sinun lemmikillesi saat ottamalla yhteyttä koirien käytöksen asiantuntijaan. Lisätietoja alueesi koira- ja eläinkouluttajista ja heidän tarjoamastaan avusta lemmikkien ongelmakäytökseen saat ottamalla yhteyttä Suomen eläinkouluttajat ry:hyn. Muista, että koiran käytösterapiaa tarjotaan yleensä eläinlääkäriasemalla.