Se on itsevarma, rohkea ja monipuolinen koira ja uskollinen ja omistautunut lemmikki. Howavartin vartiointitaipumus on vahva, ja se suhtautuu kotiinsa ja perheeseensä suojelevasti. Siksi koiranpennun varhainen sosiaalistaminen on tärkeää, mutta yleensä koira on luonteeltaan suvaitsevainen ja tasainen.
Alun perin saksalainen rotu kehitettiin vartioimaan karjaa, maatiloja ja jopa linnoja keskiajalla. Valitettavasti rotu pääsi kuolemaan sukupuuttoon, mutta eläintutkija, tohtori König, elvytti rodun ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Hän löysi hovawartia muistuttavia koiria Harzin ja Schwarzwaldin alueilta, joilta rotu oli kotoisin ja risteytti näitä koiria saksanpaimenkoiran, unkarilaisen kuvaszin, newfoundlandinkoiran, leonbergin ja muiden samankaltaisten rotujen kanssa, kunnes lopputulos muistutti vanhoja piirroksia. Suomessa koira on harrastajien suosiossa.
Monien muiden rotujen tavoin hovawartilla esiintyy toisinaan lonkkanivelen kehityshäiriöitä (saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Siksi koirien lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä. Rodulla esiintyy myös hypotyreoosia (kilpirauhasen vajaatoimintaa) suhteellisen usein.
Hovawart on suuri ja energinen rotu, joten tarvitsee vähintään kaksi tuntia liikuntaa päivässä. Se nauttii pitkistä kävelylenkeistä ja jälkiharjoittelusta ja menestyy usein myös tokossa ja palveluskoirakokeissa.
Suurilla koirilla on suuri ruokahalu ja ne myös hyötyvät erilaisesta ravintotasapainosta, mukaan lukien kivennäisaineet ja vitamiinit, kuin pienet koirarodut.
Koiran aluskarva on vähäistä ja päällyskarva on melko pitkä ja paksu. Turkki on paksumpaa rinnassa, vatsassa ja jalkojen takaosissa sekä hännässä. Turkki tarvitsee harjausta kaksi tai kolme kertaa viikossa, jotta se pysyy takuttomana.
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
