Sitkeä, rohkea, mutta myös hassu englanninbulldoggi on ollut vuosien varrella maailmanlaajuinen kovuuden symboli, ja siksi oletkin todennäköisesti nähnyt niitä koulujen maskoteina tai yritysten logoina ympäri maailmaa. Vaikka bulldoggi kuvataan hurjana koirana, se on kuitenkin luonteeltaan hellä, kiltti ja rohkea.
Erittäin sopeutuva, päiväunien ja herkkujen suuri ystävä, mutta melko itsepäinen bulldoggi olisi loistava kumppani sellaiselle ihmiselle, jolla on jo jonkin verran kokemusta koirista ja osaa huolehtia siitä kunnolla.
| Elinikä: | 8-12 vuotta |
| Paino: | 23-25 kg |
| Säkäkorkeus: | 31-36 cm |
| Värit: | Englanninbulldoggi voi olla väritykseltään punaisen, ruskean tai valkoisen sävyinen, tai brindle (juovikas), ja siinä voi esiintyä lisäksi mitä tahansa edellä mainituista väreistä. |
| Koko: | Keskikokoinen |
| Kennelliiton ryhmä: | Utility |
Englanninbulldoggilla on lyhyt, tukeva runko ja melko löysä iho erityisesti pään, kaulan ja hartioiden kohdalla. Toinen tunnusomainen piirre on niiden suuri kallo. Bulldoggi voi olla juovikas (brindle) tai punaisen, kellertävänruskean tai valkoisen värinen, ja tämän lisäksi niissä voi olla myös merkkejä millä tahansa edellä mainituista väreistä. Aikuisen bulldogin säkäkorkeus vaihtelee 31-36 cm:n välillä, ja ne painavat tyypillisesti noin 23-25 kg.
Bulldoggi on perhekoira, joka rakastaa lapsia, ja se oppii tulemaan toimeen myös muiden lemmikkien kanssa, jos se tutustuu niihin jo pienestä pitäen. Englanninbulldoggi on hieman liian ystävällinen ollakseen hyvä vahtikoira, mutta se puolustaisi kyllä perheenjäsentään, jos sen apua tarvittaisiin. Rodun edustajat voivat olla rauhallisia, mietteliäitä, hupsuja, itsepäisiä, ja niillä on myös hyvin kehittynyt huumorintaju.
Englanninbulldogit ovat peräisin muinaisesta mastiffin kaltaisesta bullenbeisser -koirarodusta, jota käytettiin vartiointiin ja hyökkäämään villieläimiä vastaan Assyriassa, Kreikassa, Egyptissä ja Roomassa. Bullenbeissereitä oli erikokoisia. Alun perin valtavan kokoinen Bullenbeisser jalostettiin pienemmäksi koiraksi Englannissa ja 1200-luvulla, kuningas Juhana Maaton valtakaudella, koira aloitti uransa härkätaisteluissa. Vuosien jalostuksen jälkeen ihanteellinen koira taisteluita varten oli luotu. Onneksi eläin- ja koiratappelut kiellettiin Englannissa vuonna 1835, ja englanninbulldoggien omistajat aloittivat valikoivan jalostuksen rodun aggressiivisten elementtien poistamiseksi ja hyväluonteisen perheen lemmikin luomiseksi.
Tällä rodulla on suurempi riski terveysongelmille.
Nämä koirat ovat brakykefaalisia; tämän oireyhtymän aiheuttamia ongelmia ovat mm. seuraavat:
Rotu voi olla myös altis näille riskeille:
Kennelliiton ensisijaiset terveysohjelmat ja testit:
Bulldoggeja ei tulisi koskaan ulkoiluttaa helteellä. Kaksi suhteellisen lyhyttä kävelylenkkiä tasaisella, mutta ei kovin reippaalla vauhdilla pitäisi olla riittävä määrä liikuntaa. Tulet huomaamaan, että bulldoggit ottavat mieluummin päiväunet tai löhöilevät ympäri taloa, mutta niiden mieltymyksistä huolimatta bulldoggeja on ulkoilutettava, jotta ne pysyvät terveinä.
Bulldoggi tarvitsee tasapainoisen ruokavalion, joka sisältää kaikkia ravintoaineta, ja sillä tulee olla saatavilla raikasta juomavettä. Koiran kunto tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta se pysyy hyväkuntoisena. Muista tarjota koiralle ravintoa vähintään kaksi kertaa päivässä kyseisen ravinnon ruokintaohjeiden mukaisesti. Oikeanlainen ravitsemus ja hoito voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että englanninbulldoggin elinikä yltää 12 ikävuoteen.
Turkkia tulisi hoitaa kumisella harjalla tai sukijalla, jotta irtonaiset ja kuolleet karvat saadaan poistettua, ja ihopoimut voivat myös vaatia puhdistusta. Jos yksilöllä on korkkiruuvihäntä, joka on kiertynyt tiukasti lähelle ihoa, on huolehdittava siitä, että hännä tyvi ei pääse kostumaan, sillä se voi aiheuttaa bakteeritulehduksia. Toinen bulldoggien tarvitsema hoitotoimenpide on silmäkulmien ja ryppyjen puhdistaminen.
Englanninbulldoggi vaatii päättäväisen, järkevän ja koiralleen omistautuneen omistajan. Valitettavasti bulldoggin lyhyt kallo, ihorypyt ja lyhyt häntä voivat aiheuttaa terveysongelmia, joiden hoitaminen vaatii paljon hoitoa ja rahaa. Onnellisimmilla bulldoggeilla on omistajat, jotka ovat kotona suurimman osan ajasta, nauttivat koulutuksesta, pitkistä ja hitaista kävelylenkeistä maaseudulla ja joita kuola, kuorsaus ja ryppyjen säännöllinen puhdistaminen eivät haittaa!
Englanninbulldoggi viihtyy hyvin tilassa kuin tilassa, kunhan sinulla on sille tarjottavana mukava sohva ja pääsy ulkotiloihin asioilla käymistä sekä lyhyitä kävelylenkkejä varten. Ne myös nauttivat varjoisasta pihasta.
On totta, että bulldoggia ei tunneta erinomaisesta tottelevaisuudestaan, sillä se voi olla melko itsepäinen, mutta kärsivällisyydellä ja hauskojen leikkien avulla se voi olla helposti koulutettavissa. On kuitenkin tehtävä paljon toistoja ja positiivista vahvistusta sekä äänikomennoilla että herkuilla.
Englanninbulldoggi on ihana lemmikki koko perheelle, sillä se kiintyy usein lapsiin – varsinkin, jos se on viettänyt aikaa niiden kanssa pennusta asti. Rodun kärsivällisyys, hyvä luonne ja rauhallinen elämäntapa ovat niitä ominaisuuksia, jotka ovat ansainneet sille sen suuren suosion vuosien varrella. Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
Ovatko bulldoggit laiskoja?
Bulldogg-rotu voi olla hyvin laiska, ja ne myös tyypillisesti nukkuvat paljon päiväunia ja liikkuvat hitaasti, mutta ne ovat erittäin rakastavia ja helliä omistajiansa kohtaan.
Onko bulldoggi pitbull-rotua?
Yleisestä sekaannuksesta huolimatta bulldoggi ei ole sama kuin pitbull. Molemmat rodut juontavat juurensa vanhan englanninbulldogin sukuun, mutta pitbull on bulldogin ja terrierin risteytys.
Mistä kahdesta rodusta bulldoggi muodostuu?
Bulldoggin uskotaan polveutuvan pitbullista ja aasianmastiffista.
Onko bulldoggi helppo kouluttaa?
Bulldoggit voivat olla melko itsepäisiä, mikä saattaa vaikeuttaa niiden kouluttamista, mutta ne ovat myös älykkäitä, joten kärsivällisyydellä, sinnikkyydellä ja hauskoilla leikeillä ne voidaan kouluttaa onnistuneesti lyhyessäkin ajassa.
