Koiran anatomia

Koirat ovat nisäkkäitä. Tämä merkitsee sitä, että aivan kuten ihmisetkin, ne synnyttävät eläviä poikasia, joita emo ruokkii maidolla ja pitää niistä huolta, kunnes ne ovat tarpeeksi vanhoja pitämään huolta itsestään.

Koirat ovat omnivoreja eli sekasyöjiä, mikä tarkoittaa sitä, että ne tulevat toimeen liha- ja/tai kasvisravinnolla. Luonnossa koiraeläimet ja niiden sukulaiset ovat saalistajia – ne tekevät usein yhteistyötä saadakseen ruokaa laumalle. Laumaeläiminä niiden kehonkieli on erittäin tärkeä viestinnän väline, joten koiran anatomia on sopeutunut niin saalistajan kuin laumanjäsenen rooliinkin.

Luusto

  • Sisäinen ruumiin tukirakenne, joka suojaa erityisesti selkäydintä sekä tukee etu- ja takaraajoja.
  • Suojaa herkkiä sisäelimiä
    • Kallo suojaa aivoja ja muita aistinelimiä, kuten silmiä.
    • Lantio suojaa alempia vatsaontelon elimiä, kuten kohtua.
    • Selkäranka suojaa hermoja, jotka muodostavat selkäytimen.
    • Kylkiluut suojaavat rintaontelon elimiä, kuten sydäntä ja keuhkoja.
  • Tekee liikkumisen mahdolliseksi. Kun luihin kiinnittyneet lihakset supistuvat, luut liikkuvat ja nivelet taipuvat. Koirien voimakkaiden takajalkojen lihasten ansiosta se pystyy hyppäämään korkealle ja jahtaamaan saalista.
  • Verisolujen tuotanto tapahtuu selkäytimessä.
  • Varastoi tärkeitä mineraaleja, kuten kalsiumia ja fosforia.

Vaikka koirilla on suunnilleen sama määrä luita kuin ihmisellä, ne ovat eri muotoisia, ja ne ovat kehittyneet erityisesti vastaamaan saalistajan tarpeita. Vahvat leuat ja raajat tekevät suurten tai pienten saaliseläinten metsästyksen mahdolliseksi. Koiran häntä auttaa sitä puolestaan pysymään tasapainossa – sekä toimii viestinnän apuvälineenä.

Iho

Iho muodostaa itse asiassa eläimen suurimman elimen. Ihon päätehtäviin kuuluu elimistön suojaaminen infektioilta, fyysisiltä vaurioilta sekä lämmön ja nesteen haihtumiselta.

Koiran ihoa peittää karvapeite (tosin jotkin rodut on jalostettu karvattomiksi). Turkki on tärkeä ruumiinlämmön ylläpitämiseksi, ja lisäksi se suojaa ihoa vaurioilta. Koira voi myös reagoida uhkaan nostamalla karvansa pystyyn ja siten näyttää suuremmalta.

Ihon ja karvoituksen jotkin alueet ovat evoluution myötä erikoistuneet tiettyihin tehtäviin.

  • Tassuja suojaava iho on selvästi paksumpaa kuin muilla alueilla oleva iho.
  • Viiksikarvat ovat pidemmät ja paksummat kuin muut karvat ja ovat erittäin herkkiä kosketukselle. Kasvojen lisäksi niitä löytyy muualtakin iholta ja ne antavat koiralle tarkkaa informaatiota ympäristöstä.

Aistit

Kuulo

Koirilla on erinomainen kuuloaisti ja ne voivat aistia ääniä ihmisen kuuloalueen ulottumattomista, tosin joillakin koiraroduilla on parempi kuulo kuin toisilla. Korvan muoto ja sijainti vaihtelee eri roduilla riippuen siitä, mihin tehtävään se on alun perin jalostettu. Susilla, koirien esi-isillä, on suhteellisen suuret korvat, joita ne voivat liikutella puolelta toiselle. Tämän ansiosta ne voivat paikallistaa heikonkin äänilähteen. Korvissa on myös tasapainoelimet aivan kuten ihmiselläkin.

Näkö

Koiran näkö on sopeutunut hyvin erityisesti pienten ja nopeiden eläinten saalistukseen. Näkökentän alue vaihtelee riippuen rodusta. Esimerkiksi vinttikoiralla on laajempi näkökenttä kuin kiinanpalatsikoiralla, jonka silmät sijaitsevat kallon etuosassa lähempänä toisiaan. Vaikka yleisesti ajatellaankin, että koira näkee kaiken mustavalkoisena, nykykäsitys asiasta on hieman toisenlainen. Koiran silmien rakenne ja se, että ne ovat päiväsaalistajia, ovat saaneet monen koira-asiantuntijan uskomaan, että koirilla olisi laaja värinäkö, tosin, että ne näkisivät joitakin värejä paremmin kuin toisia. Käytöstestien perusteella koirat ovat herkempiä punaiselle, ja ne voivat erottaa myös vihreän ja keltaisen.

Hajuaisti

Hajut ovat erittäin tärkeitä koiralle, ja sen hajuaisti on selvästi kehittyneempi kuin ihmisen hajuaisti. Koira käyttää hajua moneen tarkoitukseen, kuten reviirinsä merkitsemiseen, toisten eläinten tunnistukseen ja viestimiseen muiden koirien kanssa. Kuonossa olevat hermopäätteet erottavat hajumolekyylejä, minkä jälkeen hajut tulkitaan aivoissa.

Maku

Ihmisen makuaistiin verraten koiran makuaisti ei ole kovin kehittynyt. Koiran kielen päällä olevat makunystyrät aistivat happaman, karvaan, suolaisen ja makean maun.

Hengityselimistö

Hengittäessä ilma kulkeutuu nenän kautta keuhkorakkuloihin. Hengityselimistön tehtävänä on ilman lämmitys ja suodatus keuhkoissa, joissa elimistön muodostama hiilidioksidi vaihtuu hapeksi. Tämän jälkeen hiilidioksidi kulkeutuu pois uloshengityksen kautta.

Verenkiertoelimistö

Verenkiertojärjestelmään kuuluu sydän, valtimot ja laskimot sekä pienemmät verisuonet. Verenkiertoelimistön tehtävänä on veren kuljetus elimistön soluihin ja niistä pois hapen, ravinteiden, verisolujen ja kuona-aineiden kuljettamiseksi. Verta tarvitaan myös ruumiinlämmön ylläpitämiseksi.

Virtsaneritysjärjestelmä

Virtsaneritysjärjestelmän päätehtävänä on säädellä elimistön nestetasapainoa ja erittää kuona-aineita. Munuaiset suodattavat veren poistaen siitä ylimääräisen veden ja kuona-aineet, jotka sen jälkeen kuljetetaan virtsarakkoon varastoitavaksi, kunnes koira virtsaa. Koirat hyödyntävät myös virtsan kemikaaleja keskinäisessä viestinnässään.

Ruoansulatuselimistö

Ruoansulatuselimistön tehtävänä on ottaa ravintoa elimistöön, pilkkoa se pieniksi molekyyleiksi, jolloin ravintoaineet imeytyvät elimistöön ja imeytymätön aines kulkeutuu ulos elimistöstä kuona-aineiden mukana. Ruoansulatus alkaa suussa, johon koira ottaa ruokaa ja pureskelee sitä. Suuret ja terävät kulmahampaat ovat erikoistuneet saaliiseen tarttumiseen. Sekasyöjinä ne käyttävät myös tasaisempia takahampaitaan ruoan pureskeluun.

Lisääntymiselimistö

Uroskoirilla on kaksi kivestä. Leikkaamattomalla koiralla niiden pitäisi laskeutua kivespussiin pennun ollessa 8-10-viikkoa. Aikuisella ne sijaitsevat takajalkojen välissä. Nartut tulevat sukukypsiksi noin puolen vuoden ikäisinä ja tulevat kiimaan 6-12-kuukauden ikäisenä. Kiiman laukaisee yleensä jokin ympäristötekijä, kuten vuodenaika.

Hermosto

Hermosto välittää viestit elimistöstä aivoihin hermojen välityksellä. Aivot kontrolloivat kaikkia elimistön prosesseja hengityksestä ruumiinlämmön säätelyyn.

Umpieritysjärjestelmä

Umpieritysjärjestelmä koostuu useista rauhasista, jotka tuottavat hormoneja. Näihin rauhasiin kuuluu kilpirauhanen, haima, munasarjat ja kivekset.